Ensimmäinen
Viiva antaa aikaa silmä kulkee loppuun sitten huomaa missä ollaan. Jumalat istuvat vieressäni keittiön pöydän ääressä. Haluan olla rakastettu ja kalastaja. Vieraassa maassa tuntee paremmin itsensä….. olen unohtanut lakkini jonnekin. On aika tehdä hyödyllisiä asioita Minä olen aika. Minua ei nukuta, vaikka ulkona on pimeä. Talvi kaataa kuumaa syksyn lasiin. Kauan toivottu vieras. Odotan itseäni: Taidan ajaa partani pois. Unissa valvotat minua olen epätoivoinen, olen kainalossasi. Vesi on ehtinyt maahan – minä nukun. Aamu on parasta aikaa, kun nousen ylös on jo päivä. Talven sininen jännittynyt vartalo. Paljon notkeampi kuin minä. Yöllä oli pakkasta, vesi tulee maahan asti